Syksy on ollut miltei aina oma inhokkini, jos vuodenaikoja on täytynyt laittaa suosikkijärjestykseen. Olen aina mieltänyt syksyn kylmäksi, sateiseksi ja värittömäksi vuodenajaksi. Syksyn hyvien puolten pohtimisen olen unohtanut tyystin. Vasta tänä syksynä olen tajunnut, kuinka mielettömän upeat ruskan värit ovat ilahduttaneet meitä viikkojen ajan. Aina ennen tähän vuodenaikaan olen tehnyt koulussa pitkää päivää, hypännyt aamuhämärässä auton kyytiin, ja tullut kotiin vasta pimeän koittaessa. Viikonloppuisin enimmäkseen nukuin sekä nautin vapaapäivistäni, ja ulkoilin aivan liian vähän. Tänä syksynä kouluun ei tarvinnut palata (paitsi pari kertaa kuussa Helsinkiin), joten olen saanut ihailla ihania syysmaisemia, joihin rakastuin täysin.
Syksyn aikana olen myös alkanut valokuvaamaan ahkerammin. Se tietysti johtuu uudesta inspiroivasta koulusta, mutta myös siitä, että nyt minulla on siihen rutkasti aikaa! Maisemakuvien lisäksi kamerani on täyttynyt kuvista, jossa olen minä itse. Kavereiden ja poikaystäväni kanssa on tultu kuvailtua viikoittain, ja välillä kuvien ihana värimaailma oikein yllättää. Olen super iloinen siitä, että kamerani muistikortti on täynnä ruskan sävyjä tältä syksyltä. Pitää muistaa myös ensi vuonna ottaa kamera useammin eri paikkoihin mukaan, jotta saan ikuistettua upeaa syksyn väriloistoa. Kuvien avulla olen ymmärtänyt, kuinka upea vuodenaika syksy parhaimmillaan onkaan. Olen toki ihastellut punaisia ja oransseja sävyjä bussin ikkunoista ja lenkkipoluilta. Kuvaamisessa tulee kuitenkin oma fiiliksensä, ja kuvia selatessani, pystyn rauhassa ihastelemaan lopputulosta. Vaikka lehdet tippuvatkin jonkin ajan kuluessa maahan, kamerani muistikortilla ne pysyy.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti