Viime sunnuntaina vietimme ilon ja onnen päivää, nimittäin poikaystäväni veljen pojan ristiäisiä. Olen viimeksi ollut pikkuvejeni ristiäisissä kahden vuoden ikäisenä, joten siitä on jonkin aikaa jo vierähtänyt. Olin todella otettu, kun poikaystäväni veli pyysi minua kuvaamaan tätä heille ikimuistoista päivää. Sain mielestäni hyvin ikuistettua tuon päivän, ja olen tyytyväinen otoksiini. Vaikka tiesin, ettei kuvaamisessa ole mitään jännitettävää, silti osasin hieman stressata tuota tilaisuutta. Ajattelin ensin, etten viitsisi hyppiä salissa paikasta toiseen kuvaamassa, vaan haluan istua paikoillani nauttimassa tuosta hetkestä. Uskallauduin kuitenkin vaihtamaan hieman kuvauskulmia, sillä tilaisuus pidettiin melko pienenä ja mukana oli vain lähimmät perheenjäsenet. Kaikinpuolin onnistunut ja mahtava päivä!
Poikaystäväni veljellä on jo ennestään yksi oma lapsi, mutta vielä silloin poikaystäväni ei päässyt kummiksi. Olemme molemmat kuitenkin olleet paljon Islan elämässä mukana, vaikkei kummeja ollakaan. Nyt poikavauvan synnyttyä poikaystävääni pyydettiin sylikummiksi, ja hän oli todella iloinen siitä. Kastetilaisuuden aikana olin yhtä hymyä, sillä tiesin, että sylikummina oleminen hänelle on todella suuri asia. Itse en ole vielä kummiksi päässyt, mutta toivottavasti vielä senkin aika joskus koittaa!
Vaikka olen jo monia vuosia ollut kiinnostunut valokuvaamisesta, ja pääsen jopa opiskelemaan tuota kyseistä alaa, ymmärsin vasta nyt ristiäispäivänä, että haluan ihan oikeasti tehdä sitä ammatikseni. Otin pitkin päivää sisaruskuvia siskoksista, yksittäiskuvia pian kaksi vuotta täyttävästä Islasta sekä erilaisia otoksia vauvasta ja itse ristiäistilanteesta. Tajusin, että varsinkin lapsi- ja perhekuvat inspiroivat itseäni todella paljon, ja sellaisia kuvia olisi ihana ottaa joskus ihan työkseenkin. Sunnuntai-iltana saavuttuani kotiin, sormeni oikein syyhysivät, että pääsisin jo selaamaan ja editoimaan näitä ristiäiskuvia. Hyvien kuvien saaminen on itselleni erittäin palkitsevaa, ja kannustaa jatkamaan ja kehittymään kyseisessä hommassa.
Toivottavasti lähiaikoina olisi tiedossa lisää ihania juhlia, joissa pääsisin käyttämään kameraani! Tuo päivä oli tietysti poikaystävälleni, hänen veljensä perheelle ja lähipiirille, mutta myös itselleni erittäin upea ja ikimuistoinen. Tämän kaiken lisäksi poika sai kauniin nimen; Iivo Elias.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti