Tätä postausta olen yrittänyt vältellä mahdollisimman kauan. Aina on ollut muka jotain tärkeämpää tekemistä. Nyt se on kuitenkin tehtävä. Tämä on tosiaan viimeinen tekstini, ja se tuntuu ainakin itsestäni surulliselta, mutta samaan aikaan helpottavalta.
Olen jo jonkin aikaa puntaroinut niin sanottuja hyötyjä ja haittoja blogin kirjoittamisessa. Vielä viime vuoden lopulla pääni pursusi uusia ideoita, enkä todellakaan olisi uskonut, että kirjoittaisin tätä tekstiä kesällä 2020. Suurin syy tähän on se, että motivaationi on vähitellen lähtenyt laskuun, ja nykyään kirjoittaminen on miltei pakkopullaa, vaikken sitä haluaisikaan myöntää. Minulla on ollut keväänkin aikana monia ideoita mielessäni, mutta silti joka kerta olen ajatellut, etten kuitenkaan ehkä jaksa niistä kirjoittaa. Toinen painava syy on tietysti valokuvaaminen, joka on lähtenyt onnekseni hyvin nousuun. Viihdyn nykyään enemmän kameran takana, kuin edessä, ja haluan kehittää taitojani kuvaajana.
Koska kirjoittaminen ja valokuvaaminen vievät todella paljon aikaa, päätin valita niistä vain toisen. Valitsin luonnollisesti valokuvaamisen, sillä se on toivottavasti tuleva työni, siinä koen olevani parempi ja sitä aidosti rakastan. Olen myös alkanut luomaan omaa brändiä, johon kuuluu muun muassa tiettyjä väriteemoja. Olen paljon pohtinut sitä, että haluaisin pitää teeman yhtenäisenä myös täällä blogin puolella. Ongelmana on kuitenkin ollut se, etten jaksa käyttää tuntikaupalla aikaa sellaisten kuvien käsittelyyn, joissa oma naamani on. Mielummin käsittelen ne kuvat huolellisesti, jotka olen itse ottanut muista.
Kirjoittaminen on antanut minulle todella paljon. Tämä blogi on ollut matkassani viisi vuotta, eli lähes koko nuoruuteni. Olen pärjännyt äidinkielen esseissä kiitettävästi, ja luulen, että ainakin osa syy siihen on tämä blogi. Olen päässyt purkamaan tänne ajatuksiani, tärkeitä kuvia ja hetkiä elämästäni. Poikaystäväni oon päässyt (joutunut) ottamaan usein blogikuvia, ja koko meidän suhteen ajan tähän päivään saakka olen höpöttänyt blogijuttuja. Todella outoa, ettemme enää tämän jälkeen tästä aiheesta juttele. Aloitin kirjoittamisen 2015 vuoden kesäkuussa ja lopetan kirjoittamisen tämän vuoden kesäkuuhun. Joku ehkä muistaakin, että piilotin kaikki tekstini viime vuoden keväänä. Niitä tekstejä ei täällä enää luonnollisesti näy, mutta kaikki vähän reilun vuoden takaiset postaukset aion säilyttää. Niitä voi siis käydä lukemassa ja selailemassa milloin vain.
Tästä lähin keskityn enimmäkseen instagram-tileihini. Valokuvaustilillä julkaisen tietysti itseottamiani kuvia niin kuin tähänkin saakka. Henkilökohtaiselle tililleni olen puolestaan suunnitellut uudistusta. Haavenani olisi, että tekisin kyseisestä tilistä hieman blogimaisen. Kirjoittaisin muun muassa pidempiä ja pohdiskelevampia kuvatekstejä, sillä uskon, että omien mielipiteiden ja juttujen kirjoittamista tulee kaikesta huolimatta ikävä. Luulen, että myös valokuvausbrändini tulisi jollain tavalla esille henkilökohtaisella tilillänikin. Elämääni voi siis seurata täältä ja valokuvausjuttujani täältä. Jossain vaiheessa aion perustaa nettisivutkin, joista olen jo jonkin verran edellisissä teksteissäni puhunut. Sekin on yksi iso projekti muiden joukossa. Sivujen valmistuessa hehkutan niistä varmasti instagram-tileilläni.
Koska kirjoittaminen ja valokuvaaminen vievät todella paljon aikaa, päätin valita niistä vain toisen. Valitsin luonnollisesti valokuvaamisen, sillä se on toivottavasti tuleva työni, siinä koen olevani parempi ja sitä aidosti rakastan. Olen myös alkanut luomaan omaa brändiä, johon kuuluu muun muassa tiettyjä väriteemoja. Olen paljon pohtinut sitä, että haluaisin pitää teeman yhtenäisenä myös täällä blogin puolella. Ongelmana on kuitenkin ollut se, etten jaksa käyttää tuntikaupalla aikaa sellaisten kuvien käsittelyyn, joissa oma naamani on. Mielummin käsittelen ne kuvat huolellisesti, jotka olen itse ottanut muista.
Kirjoittaminen on antanut minulle todella paljon. Tämä blogi on ollut matkassani viisi vuotta, eli lähes koko nuoruuteni. Olen pärjännyt äidinkielen esseissä kiitettävästi, ja luulen, että ainakin osa syy siihen on tämä blogi. Olen päässyt purkamaan tänne ajatuksiani, tärkeitä kuvia ja hetkiä elämästäni. Poikaystäväni oon päässyt (joutunut) ottamaan usein blogikuvia, ja koko meidän suhteen ajan tähän päivään saakka olen höpöttänyt blogijuttuja. Todella outoa, ettemme enää tämän jälkeen tästä aiheesta juttele. Aloitin kirjoittamisen 2015 vuoden kesäkuussa ja lopetan kirjoittamisen tämän vuoden kesäkuuhun. Joku ehkä muistaakin, että piilotin kaikki tekstini viime vuoden keväänä. Niitä tekstejä ei täällä enää luonnollisesti näy, mutta kaikki vähän reilun vuoden takaiset postaukset aion säilyttää. Niitä voi siis käydä lukemassa ja selailemassa milloin vain.
Tästä lähin keskityn enimmäkseen instagram-tileihini. Valokuvaustilillä julkaisen tietysti itseottamiani kuvia niin kuin tähänkin saakka. Henkilökohtaiselle tililleni olen puolestaan suunnitellut uudistusta. Haavenani olisi, että tekisin kyseisestä tilistä hieman blogimaisen. Kirjoittaisin muun muassa pidempiä ja pohdiskelevampia kuvatekstejä, sillä uskon, että omien mielipiteiden ja juttujen kirjoittamista tulee kaikesta huolimatta ikävä. Luulen, että myös valokuvausbrändini tulisi jollain tavalla esille henkilökohtaisella tilillänikin. Elämääni voi siis seurata täältä ja valokuvausjuttujani täältä. Jossain vaiheessa aion perustaa nettisivutkin, joista olen jo jonkin verran edellisissä teksteissäni puhunut. Sekin on yksi iso projekti muiden joukossa. Sivujen valmistuessa hehkutan niistä varmasti instagram-tileilläni.
Ainakin tällä hetkellä minusta tuntuu, etten uutta blogia tule enää perustamaan, mutta koskaan ei saisi sanoa ei. Joskus haaveilin, että tämä voisi olla päivätyöni tai ainakin yksi sellainen. Eihän sitä koskaan tiedä, jos innostun uudelleen, ja alan pitämään tulevaisuudessa esimerkiksi valokuvaus- tai perheblogia. Nyt se kuitenkin tuntuu liian raskaalta ajatukselta kaiken muun työn keskellä.
En voi kylliksi kiittää teitä lukijoita, jotka olette seuranneet elämääni tämän blogin kautta. Osa teistä on ehkä lukenut juttujani aivan alusta lähtien, kun taas osa löytänyt tänne vasta viime aikoina. Joka tapauksessa olen kiitollinen teistä kaikista. Toivottavasti jatkatte seuraamistani ja juttujani muissa sosiaalisen median kanavissa. Hyvää jatkoa teille jokaiselle!
<3: Sara
<3: Sara
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti